Kellot

HOPEALOIMU

Hopealoimu-liuske lukeutuu syntytapansa vuoksi metamorfisiin eli muuttuneisiin kiviin. Liuske on syntynyt magma- ja sedimenttikivistä uudelleen kiteytymällä. Kauniin loimuilevan, kyhmyisen ulkonäön sille antaa hajarakeina esiintyvät andalusiitti ja kordieriitti. Kivessä on runsaasti kiillettä ja siksi sen lohkopinta on välkehtivän hopeanharmaa.

Kiven rakennetta hyväksi käyttäen saadaan aikaan efekti, joka tietyssä valaistuksessa näyttää kiven pinnan olevan epätasainen, vaikkakin pinta on hiottu ja kiillotettu sileäksi.

Valikoimissa myös Akaatti ja Spektroliittikelloja.

Lue lisää

AKAATTI

Akaatti on kvartsinpienikiteinen, usein geodienmuodossa esiintyvä läpikuultava raidallinen kalsedonimuunnosmuoto. Akaatti on rakenteeltaan pehmeää ja huokoista. Se on väriltään usein maitomaisen valkoista, mutta toisinaan myös vihreäätai sinistä. Akaatin Mohsin kovuus on 6,5–7. Akaatti sai nimensä sisilialaisestaAchates-joesta, joka oli akaatin antiikin aikainen löytöpaikka. Akaatti on tuliperäinen kivilaji. Akaatin raitakuviot syntyvät rytmisen kiteytymisen myötä. Raidat syntyvät kun emäkivi kiteytyy samanaikaisesti ontelon kaasukuplien kanssa. Sen jälkeen laavanpiihappoisetvesitipatovat jäähtyneet kiven myötä, eli akaatti kasvaa seinämistä sisäänpäin. Rapautuminenaiheuttaa akaatin ulkokuorelle ja uloimpiin raitakerroksiin valkoisen kuoren.

SPEKTROLIITTI

Spektroliitti on labradoriitti-nimisen plagioklaasimaasälvän kaupallinen nimitys, jota käytetään sen Suomessa esiintyvästä muodosta. Plagioklaasimaasälpäon kahden mineraalin, albiitin ja anortiitin seossarja. Labradoriitti sisältää anortiittia 50–70 prosenttia lopun ollessa albiittia.

Sateenkaaren väreissä loistavan valoilmiönsä ansiosta ja kohtuullisen kestävyytensä vuoksi se soveltuu ainakin vähäiselle kulutukselle alttiina oleviin koruihin. Sitä käytetään myös taideteollisissa esineissä, kuten kellotauluissa. Kivilajia, jossa spektroliitti esiintyy, käytetään myös jossain määrin rakennuskivenä.